Valmistuminen ja laillinen rahakikkailu

Heippa !!   Gradu jätetty, kypsäri tehty, vielä ylihuomenna filosofian tentti, sitten kokonaismerkinnät ja sitte paperit vetämään josko sielä byrokratian rattaista joskus jonkun tutkinnon paperillakin saisi pihalle ;)

Ei vaan, kaikille jotka ootte opintolainavähennystä tai ylipäätään opintolainan nostamista miettineet, miettikääs tätä:

Nostin koko opintojen ajan tasaisin väliajoin lainaa ASP-tilille (nooo ehkä joskus muuhunkin menoon heh ;) )  

 ------>     Tarkoittaa että tällä hetkellä lainaa on sellanen muutama tuhat euroa ja säästöjä jotakuinkin saman verran.          

 ----------> Olen tehnyt laskelmia : opintolainan nostaminen pelkästään ASP tilille ei tuota sinulle niin paljoa tuloja, että se kattaisi lainan korot

MUTTA opintolainavähennyksen saa jos valmistuu ajallaan: 2500 ylittävästä lainan määrästä 30 %. Jos siis lainaa olisi esim 10 000 euroa, saisi käytännössä vähentää verotuksessa 2250 euroa. = 2250 vähemmän veroja maksettavana, eli 2250 euroa enemmän mania for you hani !!

AJATELKAA, että saan nostaa tänä vuonna enää 300 euroa lainaa. 1.1.2013 nostettavaksi tulee 1500 euroa. What would you do...




KYLLÄÄÄÄ, aion lykätä valmistumistani ensi vuoden puolelle :) Jospa sitä sitten vielä hyödyntäisi vapaata sivuaineoikeutta ja kävisi vielä koittamassa jotain hauskaa. Ehdotuksia ?? Pitäisköhän aloittaa venäjän lukeminen vielä kun voi.........

A.F Chalmers / What is this thing called science

HUOM KYSEESSÄ 2. PAINOS (tenttiin pitäisi olla 3. tai uudempi mutta näillä mennään) + lisäksi en ole kovin kiinnostunut panostamaan, kun kyseessä on viimeinen tentti koko tutkinnossani ja se onkin näitä AH NIIN IHANIA yhteisiä menetelmäopintoja (jotka olisi hyvä tulevaisuudessa olla valinnaisia oman kiinnostuksen ja suuntautumisen mukaan. EN aio jäädä itse tekemään tiedettä, joten sinänsä tämä on ainoa kerta in my life, kun tarvitsen tieteenfilosofiaa...)

INTRODUCTION

-Mikä on nykyisen tieteen metodi?

-Looginen positivismi, induktivismi, "falsificationism", objektivismi

INDUKTIVISMI

-tieteellinen tieto on todistettua tietoa

-kokemus on tiedon lähde induktivismin mukaan

-naiivi induktivismi- induktiivinen päättely : 1) tiede alkaa tarkkailemisella 2) tieteentekijä jäljentää sen mikä on kuullut / nähnyt yms. 3) tämä on tehtävä ilman, että ennakko-olettamukset vaikuttavat kokemukseen

- yksittäiset väitteet vrt. universaalit väitteet. yksittäisestä tulee universaali (yleistys) kun tietyt ehdot täyttyvät. Ehdot: kokemuksellisia toisistaan riippumattomia  väitteitä on paljon, väitteet käyvät toteet useiden ehtojen alaisenakin, mikään kokemuksellinen väite ei riko universaalia väitettä / lakia.

-yksittäisten väitteiden lisääminen osaksi universaalia väitettä - tieteen laajeneminen, tiedon lisääntyminen

-looginen ja deduktiivinen päättely = jos premissit ovat tosia on väittämä tosi. premissien todenmukaisuutta ei kuitenkaan loogisen / deduktiivisen päättelyn avulla voida tutkia. deduktiivinen päätely ei lisää uutta tietoa maailmasta

-induktivismi on objektiivista

-Tieteen perustan muodostavat havainto- ja kokemusväitteet ovat luotettavia, koska ne pystytään milloin vain todentamaan käyttämällä aisteja.

INDUKTION ONGELMA

- Miten induktiivinen päättely ja sen tuottama tieteellinen tieto voidaan todistaa oikeaksi? : joudutaan vetoamaan loogiseen päättelyyn, eli JOS premissit ovat tosia, on myös väite tosi.

-Induktio voi kuitenkin johtaa vääriin lopputuloksiin myös vaikka premissit olisivat tosia. Tämä johtuu universaalin yleistyksen ehdoista. Vaikka toisistaan riippumattomia samanlaisia havaintoja olisi paljon, ei voida olla varmoja, että AINA olisi näin. Jos siis olen nähnyt tarpeeksi monta mustaa korppia, voin induktiivisen päättelyn valossa tehdä yleistyksen, että kaikki korpit ovat mustia. Tällä ei kuitenkaan saada varmuutta, että asia todella olisi näin. Ei voida tietää, onko seuraava näkemäni korppi jonkun muun värinen.

-Induktion ongelma: ei voida käyttää induktiota todistamaan induktio oikeaksi. Tämä huomataan seuraavasta:

 induktion periaate toimi hyvin tapauksessa x1, induktion periaate toimi hyvin tapauksessa x2 = induktion periaate toimii aina hyvin.

-Muita ongelmia: kuinka paljon samankaltaisia havaintoja on riittävä määrä jotta yleistys voidaan tehdä?  Induktio on soveltumaton metodi myös silloin, kun laajaa määrää havaintoja ei vai voida tehdä. Induktiivisen päättelyn ystävä tuskin laittaisi kättään tuleen montaa kertaa huomatakseen, että se polttaa käden aina. On löydettävä muu keino. Lisäksi on myönnettävä, että etukäteinen teoreettinen tieto on välttämätöntä esimerkiksi kun puhutaan väitteen todenpitävyydestä erilaisissa olosuhteissa. Mitä erilaisia olosuhteita esimerkiksi voidaan valita kun tutkitaan veden kiehumispistettä ? Huomataan ettei esimerkiksi ole tarpeen muuttaa vuorokauden aikaa, veden puhtautta, astian väriä tms. Huomaamme tämän, koska meillä on etukäteistä teoreettista tietoa havainnoinnin kohteesta.

-Induktion tuottamat väittämät ovat todennäköisesti totta. Todennäköisyys on sitä suurempi, mitä enemmän havaintoja on, ja mitä erilaisimmissa olosuhteissa havintoja on saatu. Tällöinkin ongelmia on sen määrittelyssä, kuinka todennäköisinä väitteitä voi pitää.

-Induktion ongelmia voidaan helpottaa tuottamalla yksittäisväitteen, eikä yleistystä. Kuten "aurinko laskee todennäkösesti huomennakin" eikä "aurinko laskee todennäköisesti aina". Tällöin ei pyritä tuottamaan tietoa, vaan yksittäisiä ennustuksia.

- Hume: tiedettä ei voida oikeuttaa/ perustella rationaalisesti.

HAVAINTOJEN RIIPPUVAISUUS TEORIASTA

- monen eri henkilön tulisi nähdä sama asia. Huomataan kuitenkin, että myös näköhavaintoon vaikuttavat henkilön tieto, menneisyyden kokemukset ja odotukset. Aina ei nähdä samaa asiaa, minkä havainnolistavat esimerkiksi kuviot, joissa on mahdollisuus nähdä kaksi eri asiaa samassa kuvassa. ( esim tämä )

- Yleinen väite on, että henkilöt vain tulkitsevat näkemäänsä eri tavalla.

-Näköhavaintojen kirjaaminen tapahtuu aina tietyn teorian pohjalta, joka määrittää käsitteet ja puitteet, joiden valossa havaintoa tarkastellaan. (esimerkiksi muu tiedeyhteisö tarkastelee) Havainnon tarkkuus riippuu aina olemassa olevasta kehyksestä.

-On väärin väittää (niin kuin induktiivinen päättely tekee) että tiede alkaa aina tarkkailusta/havainnoinnista, koska havainnoinnin pohjalla on aina oltava jokin teoria.

- Induktiivisen päättelyn tulos saattaa myös mennä vikaan jos pohjustavassa teoriatiedossa on vikaa. Esimerkiksi vuorikiipeilijöiden oletus siitä, että kiehuva vesi on tarpeeksi kuumaa, jotta voi juoda teetä. Vuoristossa alhainen ilmanpaine voi saada veden kiehumaan jo 80 asteessa. Näin ollen voidaan väittää, että havainnointiin perustuva tieteellinen tieto ei ole aina varmaa.

- uudet teoriat ja tieteellinen tieto voivat syntyä monella muullakin tavalla: vahingossa, tarkkojen laskelmien seurauksena, inspiraatiosta

FALSIFIOINTI = FALSIFICATIONISM (VÄITTEEN OSOITTAMINEN VÄÄRÄKSI)

- Tieteellinen tieto voi muuttua, sitä voidaan koetella, tiede edistyy kokeilun ja erehtymisen kautta. Tieteellinen tieto ei voi koskaan olla lopullisesti oikeaa, mutta se voi olla siihen asti paras mahdollinen vaihtoehto. "best available"

-hypoteesi voidaan osoittaa vääräksi, jos sen kanssa epäyhteensopiva havainto on mahdollista saada. Esim seuraavaa hypoteesia ei ole mahdollista osoittaa vääräksi: joko sataa tai ei sada.

-Mitä tarkemmin teoria on määritelty, sitä todennäköisemmin se voidaan osoittaa vääräksi.

- Tiede alkaa ongelmilla, joihin haetaan vastausta hypoteeseilla. Hypoteeseja testataan ja kritisoidaan. Jotkut osoittautuvat nopeasti vääräksi. Toiset kestävät ja ne asetetaan yhä enemmän kritiikin ja testauksen kohteiksi. Jos hypoteesi yhä kestää, avautuu sen tiimoilta luultavasti uusia kysymyksiä ja ongelmia. Näin tieteen prosessi jatkuu.

-Mitään tieteellistä teoriaa ei voida koskaan väittää todeksi, mutta niiden voidaan sanoa olevan edeltäjiään parempia.

-Väitteet: 1) tiede alkaa ongelmilla 2) tiede alkaa havainnoilla 3) tiede alkaa teorialla. Kirjassa sanotaan ettei 1 voi pitää paikkaansa koska ongelma perustuu aina joihinkin havaintoihin. Myöskään 2 ei voi pitää paikkaansa, koska havainnot perustuvat johonkin teoriaan, johon ne kiinnittyvät. Muuten emme kiinnittäisi näihin havaintoihin mitään huomiota. 2 ei yksinään pidä paikkaansa, koska emme pitäisi havaintoja problemaattisina elleivät ne kiinnittyisi johonkin olemassa olevaan teoriaan.

SIVISTYNYT FALSIFIOINTI, ENNUSTAMINEN JA TIETEEN KASVU

-tieteellisen hypoteesin tulisi olla falsifioitavissa, mutta vääräksi todistettu, jotta siitä tulisi tiedettä (eli ei muodossa "joko sataa tai ei sada"  plus sellainen, että sitä ei ole voitu todistaa vääräksi. eli siis vääräksi todistettavissa oleva, mutta ei vielä vääräksi todistettu ! )

-ad hoc modifikaatio   on esim muotoa: "Kaikki leipä on ravitsevaa paitsi leipä X." On vähemmän falsifioitavissa, ei testaa tai kritisoi koko alkuperäistä hypoteesia, vain hyvin pientä osaa siitä.

-Rohkeista olettamista syntyvien uusien ennustusten vahvistaminen vie tiedettä paljon eteenpäin, kun taas säännön vahvistaminen edelleen uuteen luokkaan testaamalla sitä ei niinkään yllätä. (Esimerkiksi metalli kuumenee tulessa --> myös rauta kuumenee tulessa yms ---- historiallisen kontekstin merkitys siinä onko tämä merkittävää vai ei ) Tiedettä vie paljon eteenpäin myös tiedetyn olettaman vääräksi todistaminen.

-Olettamat ovat rohkeita, jos niitä ei ole ennen kuultu tai jos ne ovat täysin nykytiedon vastaisia.

-Tieteen tavoite on todistaa teorioita vääräksi ja korvata niitä uusilla teorioilla.

VÄÄRÄKSI TODISTAMISEN RAJOITUKSET

- mikäli todistetaan vääräksi aistihavainnoin, ei voida olla varmoja, koska kuten edellä todettu, aistihavainnot eivät välttämättä pidä paikkaansa

TEORIAT RAKENTEINA: 1. TUTKIMUSOHJELMAT

- Tieteellisen teoriat on nähtävä organisaatiomaisina rakenteina, koska historiallinen tutkimus luo pohjaa uudelle, vain hyvin organisoidun teorian avulla käsitteet voivat olla riittävän tarkasti määriteltyjä ja koska tieteen on kasvettava ja edistyttävä.

-Tutkimusohjelman meritointi: välttämättömät: a) tulevaisuus avoin  -aste (ei-valmis)  b) uusien ilmiöiden löytymisaste    // kielletyt: a) ad hoc hypoteesit, jotka eivät ole itsenäisesti testattavissa b) kovaa ydinta kyseenalaistavat

-tutkimusohjelma joko edistyvä / degeneroituva -- jälkikäteisanalyysi

TEORIAT RAKENTEINA: KUHNIN PARADIGMAT

- tieteen vallankumous, tiedeyhteisön sosiaaliset piirteet

-esi-tiede -> normaalitiede -> kriisi - vallankumous -> uusi normaalitiede -> uusi kriisi

-Kuhnin mukaan normaalitiedettä ylläpitävä paradigma erottaa tieteen ei-tieteestä

-Paradigman komponentit: 1) yleiset lait 2) teoreettiset oletukset 3) vakiotavat soveltaa perustavanlaatuisia lakeja monenlaisiin tilanteisiin 4) tekniikat

-Kuhn: normaalitiede on kokeellisten ja teoreettisten palapelin ratkaisemista paradigman säännöillä.

- Tieteilijän on oletettava että paradigma tarjoaa avaimet palapelin ratkaisuun. jos ratkaisua ei näin löydy on se tutkijan vika.  Ratkaisua vastustavia palapelejä kutsutaan anomalioiksi (ei paradigman vääräksi osoittamiseksi). Kaikki paradigmat sisältävät joitain anomalioita.

-Anomalian vakavuus normaalitieteelle suuri, jos se käsittää paradigman fundamentaalisia käsitteitä ja tieteentekijät eivät saa sitä selvitetyksi // sen hyväksymiseen on painostava sosiaalinen tarve // jos kestää kauan ennen kuin se saadaan käsitellyksi

-Tutkijoiden hyväksyntää uutta paradigmaa kohtaan voidaan tutkia sosiologian ja psykologian avulla

RATIONALISMI VS RELATIVISMI

-rationalismi = historiasta riippumattomat ja universaalit kriteerit löydettävissä joiden avulla tieteen kilpailevia paradigmoja voi arvioida

- ihminen / yhteiskunta on kaiken kriteeri = relativismi

OBJEKTIVISMI

-individualismi = tieto subjektiivista

-objektivismi = tieto objektiivista

TIEDON ANARKISTINEN TEORIA

-yhteismitattomuus = vertailukelvottomuus

-tiede ei muita tiedonalueita arvokkaampi 

-korostetaan yksilön vapautta (yksilö kuitenkin syntyy maailmaan jonka ehdot eivät ole yksilön itse valitsemia, tästä syystä ei voida olla vapaita tekemään mitä vaan)

REALISMI; INSTRUMENTALISMI JA TOTUUS

-teorioiden arvioiminen sen mukaan miten hyödyllisiä ne ovat, (instrumentteina)

-totuus : teoria voi olla totta vaikka kukaan ei uskoisi siihen, tai väärin vaikka kaikki uskoisivat - totuus on objektiivista

-objektiivinen kieli, metakieli (esim tekninen kieli)