OSA I JOHDANTO
1 oikeuksien tehokkuus ja perustuslakivalvonnan muutos
1.1 perinteiset vaihtoehdot ja niiden oikeutus
-Poliittinen (suomi, muut pohjoismaat) tai oikeudellinen valvonta (saksa valtiosääntötuomioistuin)
1.2 suomalainen perustuslakikontrolli ja uusi valtiosääntöistyminen
1.EIS (yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauskien suojaamisesta), ihmisoikeuskulttuurin murros - > eduskuntalain syrjäyttäminen jos ristiriidassa EU-lain tai perustuslain normin kanssa.
2. perusoikeuskulttuurin murros, PL etusija 106 § (soveltuu vain ilmeisiin ristiriitattilanteisiin, sovaltamatta jättämine, ei oikeutta kumota ristiriidassa olevaa normia) PL107 § kielto soveltaa PL ristiriidassa olevaa alemmanasteista normia, PL 108 & 109 § ylimmät laillisuusvalvojat valvovat PLmukaisuutta. (valtiosääntökulttuurin murros, ennen lainsäätäjän asema keskeisempi -> ylikonstitutionalisoituminen ?? PL merkitys kaikessa toiminnassa)
3. EU-jäsenyys. uusi valtiosääntöistyminen (perusoikeudellistumisen kytkeytyminen tuomarivaltiollistumiseen) (etukäteinen perustuslakikontrolli siirtymässä jälkikäteiseen) (Suomi: muutokset normaalioloissa, vahva kv-lataus, pluralisoituminen= pykäläkeskeisestä tapauksittain vaihtelevaksi, institutionaaliset järjestelyt, ei joko eduskunta/tai tuomioistuin vaan sekä/että ), kansainvälinenvaltiosääntöoikeudelline muutostendenssi
2. Tutkimuksen teema, kysymyksenasettelu ja aikaisempi tutkimus
2.1 teema ja rajaukset
-tulkinnallinen / lopullinen ristiriita, sääntöristiriidat/ periaateristiriidat, oikeuksien ja kollektiivisten hyvien väliset ristiriidat,
2.2 kysymyksenasettelu ja perustelut
-
2.3 aikaisempi tutkimus ja sen merkitys
-
OSA II KONSTITUTIONALISMIN MUUTOS, PERUSOIKEUDET JA DEMOKRATIA
1. Perustuslakikontrollin uudet muodot
1.1 Perinteiset kysymykset ja uudet lähtökohdat
-Keskustelu heikosta normikontrollista, "weak-form"vs. judicial review, joss tuomioistuimilla vahva perustuslakikontrolli. Heikko normikontrolli ei tarkoita heikkoja oikeuksia (olettaa itse asiassa oikeudet vahvemmaksi)
1.2 Perinteinen ratkaisu: auktoriteetti ja vahva kontrolli
-lainsäätäjän ylivalta, parlamentin suvereenisuus, lainsäätäjän itsekontrolli vs. riippumattoman lainkäyttöelimen viimekätinen valta, joko-tai ratkaisut ("no middle ground -doktriini")
-instittuionaalinen auktoriteetti, keskittäminen vain yhdelle orgaanille, normikontrollimallin justifioitavuus
-perustuslain normatiivinen asema vs. instituution tahto
1.3 Uusi ratkaisu: kansainyhteisön malli
-Kanada Charter-dialogi: korkein oikeus toteaa ensin Kanadan parlamentin säätämän lain perustuslainvastaiseksi. Sen jälkeen parlamentti säätää asiasta uuden lain ottaen huomioon korkeimman oikeuden aiemman kannan, minkä jälkeen tuomioistuimet arvioivat parlamentin lain tueksi esittämiä perusteluja jonkin uuden oikeustapauksen yhteydessä. -> judicial review -doktriinin oikeuttaja
-Uusi-Seelanti: Bill of Rights -Act.
-Iso-Br: Human Rights -Act: tuomioistuin voi antaa yhteensopimattomuusjulistuksen -> lainsäätäjän toimet
1.4 Kansainyhteisön malli ja välipohdinta
-jatkuva keskustelu, vallanjaon ja legitimiteettiongelmien ratkaisu institutionaalisilla rakenneratkaisuilla.-Vaarana epävakaus ja tapauksittain vaihtelevuus
2. perusoikeudet, demokratia ja tuomioistuimet
2.1 itsepintaiset ongelmat
-perusoikeusperiaatteen ja demokratiaperiaatteen välinen jännite
2.2 oikeuspositivismi, demokratia ja perusoikeudet
-oikeuspositivistisessa mallissa tunnistamissäännön käsittämä oikeuden alue päättyy siinä, missä tuomioistuimen harkintavalta alkaa (tehdään ulko-oikeudellisin perustein)-Tuori: Perustuslaista suoraan ratkaisunormeja johtavat tuomioistuimet ajautuvat herkästi alueelle, jonka vallanjjako- ja demokratiaperiaatteet osoittavat lainsäätäjälle.
2.3 Dworkin ja vaihtoehto oikeuspositivismille
- oikeutta hakevan intressi olisi ennakoitava lopputulos ja varmuus siitä että lopputulos on oikea ratkaisu (Dworkin yhden oikean ratkaisun teoria)2.4 valtiosääntöoikeudellinen tuomioistuinvalvonnan kritiikki
-illegitiimiä siirtää moraalisia perusoikeuskysymyksiä kokeva ratkaisuvalta tuomioistuimelle ?? , ristiriita demokratiaperiaatteen kanssa. Tuomioistuinmenettely ei rasita poliittista keskustelua, ei varmista että oikeudet tulisivat paremmin turvatuiksi sen piirissä (against judicial review)--> konkreettista soveltamista koskeva kiistanalaisuus
-legalisoitumisväite: ennakkopäätökset jne joilla ti luo uutta oikeutta. demokratikritiikki: edustuksellinen valta viedään pois, suppealla tuomarijoukolla ei demokr vastuuuta
2.5 tuomioistuinvalvonnnan kritiikin kritiikki
-vaatimus sulkeistaa kansanvaltaiset menettelyt yksinomaan edustuksellisten instituutioiden puitteisiin? -tulkinta demokratiasta liian kapea
-tuomioistuinkäytäntö suojaa oikeusperiaatteita, osallistuu keskusteluun demokratian sisällöstä
sivulle 110 asti
Tenttiin aikaa tunti, joten loput sivut tiivistettyinä sanoina ja lauseina.
mitä enemmän yhtä periaatetta rajoitetaan sitä tärkeämpänä tulee toisen toteuttamista pitää
kriitikkojen mukaan perusoikeudellisten tulkintojen tulisi välittyä lainsäädännön kautta tuomioistuintyöhön eikä erillisiä PL-etusija tms käytänteitä tarvita.
entä jos lait sinällään eivät tuota selvää vastausta ongelmaan ? (PL-etusija on vastaus esim tähän)
oikeuksien toteutumisen valvonta, ei kai voida todella olettaa että lainsäätäjä kykenisi ottamaan huomioon kaikki erilaiset tilanteet joissa perusoikeusmyönteinen tulkinta voisi tulla sovellettavaksi, ja että lakien soveltaminn aina sinällään johtaisi perusoikeuksien ja PL kannalta parhaaseen lopputulokseen.
demokratian tulkinnanvaraisuus, kapea demokratia ?
demokratian funktio= intressikilpailun tulosten legitimointi ?
Valtiokeskeinen demokratia.
Tuomioistuinkontrolli myös valvonnan kannalta keskeisessä roolissa osana demokratian toteutumista, järjestelmn systeemistä toimivuutta valvova tehtävä, demokraattisuuden ehtojen valvontaa ei pidä jättää demokraattisen elimen itsensä käsiteltäväksi
poliittisen prosessin syrjivä luonne ja vapaata mielipiteenmuodostusta koskevat epäyhdenvertaiset piirteet (esim vähemmistöjen ääni poliittisessa päätöksenteossa ei kuulu, jos poliittisen tahdon eli demokratian edustama elin valvoo kaikkea, huononnetaan oikeuksien toteutumista) --> valvoo demokraattisia menettelyjä ja toteuttaa deliberatiiviseen demokratiaan liittyviä mielipiteemuodostusprosesseja.
--> tähän asti lukiessani olen jo sitä mieltä, että ei kyllä perustuslakikontrolli kuuluu enenevässä määrin tuomioistuimille, olisihan se nyt järjetöntä jos kokonaan toinen ääripää vallitsisi, esim ei perusoikeusmyönteistä laintulkintaa (mitä haittaakaan tuosta tulkintatavasta voi olla) ?
Sekä demokratia että perusoikeudet edellyttävät sekä demokraattisia ja valtiosäännönmukaisia lainsäädäntömenettelyjä että lakien perustuslainmukaisuuden jälkikäteistä, konkreettista valvontaa.
perusoikeuksien toteuttamisvastuu, tasapainon mahdollisuutt koskeva ideaali
eurooppalaisen ihmisoikeusjärjestelmän omaksuminen, viittaaminen useammin EIT:hen kuin perustuslakivaliokuntaan
pro & contra -argumentointi näyttäisi osaltaan selittävän ihmisoikeusviittausten määrällistäkin kasvua korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössä. Näin tapahtuvaa osallistumista ihmisoikeuksien sisällöstä käytävään keskusteluun voidaan siten pitää kehittyneen ihmisoikeuskulttuurin tunnusmerkkinä. Siihen kuuluu yhtäältä virheiden tunnustaminen, mutta myös pyrkimys mahdollisimman kokonaisvaltaisiin, punnittuihin ja avoimiin perusteluihin.
Myös PelVK vaikuttaa välttelevän viittaamista kotimaiseen oikeuskäyntäntöön ihmisoikeustapauksissa, ennemmin EIT
Ratkaisun kontrolloitavuus edellyttää yksinkertaisesti vakuuttavia ja periaatteellisesti johdonmukaisia perusteluja, jotka tässä tapauksessa on pyrittävä kirjoittamaan perustuslain kokonaisuuden eikä siis sen jonkin yksittäisen periaatteen taikka yksittäisen orgaanin aiemman kannan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla
perusoikeuksien rajoitustesti
yhteinen kieli, normatiivinen vuorovaikutus, keskinäinen arvioitavuss mahdollinen
tulkinnallinen harmonisointi, oikeuksien vöhimmäistaso
kriittinen, kypsä valtiosääntökulttuuri
valtiosääntöperiaatteiden ydinkonfliktit jätetään vaille etukäteisratkaisua ( ei olemassa valtiosääntöperiaatteiden etusijajärjestystä, jos olisi niin mihin se tulisi perustaa ? )
tavoite parantaa perusoikeusnormien konkreettista sovellettavuutta ja tehokkuutta
ilmeisen ristiriidan vaatimus jotta normia voidaan jättää soveltamatta :
Korotettuine soveltamiskynnyksineen ja perustuslakivaliokunnan kantoihin formaalisti sidottuna säännös näyttäisi korostavan tuomioistuinten pidättyvyyttä ja ennen kaikkea lainsäätäjän poliittisen vapauden laajuutta.
Ilmeisyysvaatimus vs oikeusturvan toteuttamistehtävä
Millä perusteella todetaan ilmeiseksi ?? Mitä tehdään jos ei olekaan ilmeinen, on olemassa PL ja lain välinen ristiriita ja sovelletaan silti ??
PLmukaisen laintulkinnanperiaatetta voidan pitää etusijaisena verrattuna PL etusijaperiaatteeseen ja ratkaista tapaus näin. (tasapainomalli)
perinteinen kontrollimalli vs. tasapainomalli
alkuperäisen tarkoituksen vastaisesti viimesijaisesti plmukaisuutta määrittävä pl 106 § ilmeisyysvaatimus on käytännössä ratkaissut pl-mukaisuuden kokonaan
Tuori: soveltaminen hätävarana
managerialismi
joustavuus, poikkeuslaki instituutio
Tentistä 4 ja se oli viimeinen tentti tälle keväälle, hyvää kesälomaa kaikille :) Tosin näillä avuilla nelosta ei herunut, koska kysymyksenä Lavapuron kirjasta oli valtiosääntöinen managerialismi, ja kuten voitte pari riviä ylemmäs lukea, olin aiheesta saanut muistiinpanoja jopa 4 sanaa !! 2 muuta kysymystä olivat toinen luennoista ja toinen artikkeleista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti