Lavapuro/ Uusi Perustuslakikontrolli (vappuaaton aamuna nopeesti läpi vedettynä ;) )

Heissan. Kello 8.10 aloitan lukemaan tenttiin, luettavaa 300 sivua kirjassa lavapuro + n 50 sivua artikkeleita. Aikaa lukemiseen on käytettävissä noin 3,5 tuntia. Yhtälöstä on siis tulossa miinusmerkkinen lopputulos, mutta no can do. Wish me luck.

OSA I JOHDANTO

1 oikeuksien tehokkuus ja perustuslakivalvonnan muutos

1.1 perinteiset vaihtoehdot ja niiden oikeutus

-Poliittinen (suomi, muut pohjoismaat) tai oikeudellinen valvonta (saksa valtiosääntötuomioistuin)

1.2 suomalainen perustuslakikontrolli ja uusi valtiosääntöistyminen

1.EIS (yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauskien suojaamisesta), ihmisoikeuskulttuurin murros - > eduskuntalain syrjäyttäminen jos ristiriidassa EU-lain tai perustuslain normin kanssa.

2. perusoikeuskulttuurin murros, PL etusija 106 § (soveltuu vain ilmeisiin ristiriitattilanteisiin, sovaltamatta jättämine, ei oikeutta kumota ristiriidassa olevaa normia) PL107 § kielto soveltaa PL ristiriidassa olevaa alemmanasteista normia, PL 108 & 109 § ylimmät laillisuusvalvojat valvovat PLmukaisuutta. (valtiosääntökulttuurin murros, ennen lainsäätäjän asema keskeisempi -> ylikonstitutionalisoituminen ?? PL merkitys kaikessa toiminnassa)

3. EU-jäsenyys. uusi valtiosääntöistyminen (perusoikeudellistumisen kytkeytyminen tuomarivaltiollistumiseen) (etukäteinen perustuslakikontrolli siirtymässä jälkikäteiseen) (Suomi: muutokset normaalioloissa, vahva kv-lataus, pluralisoituminen= pykäläkeskeisestä tapauksittain vaihtelevaksi, institutionaaliset järjestelyt, ei joko eduskunta/tai tuomioistuin vaan sekä/että ), kansainvälinenvaltiosääntöoikeudelline muutostendenssi

2. Tutkimuksen teema, kysymyksenasettelu ja aikaisempi tutkimus

2.1 teema ja rajaukset

-tulkinnallinen / lopullinen ristiriita, sääntöristiriidat/ periaateristiriidat, oikeuksien ja kollektiivisten hyvien väliset ristiriidat,

2.2 kysymyksenasettelu ja perustelut

-

2.3 aikaisempi tutkimus ja sen merkitys

-

OSA II KONSTITUTIONALISMIN MUUTOS, PERUSOIKEUDET JA DEMOKRATIA

1. Perustuslakikontrollin uudet muodot

1.1 Perinteiset kysymykset ja uudet lähtökohdat

-Keskustelu heikosta normikontrollista, "weak-form"vs. judicial review, joss tuomioistuimilla vahva perustuslakikontrolli. Heikko normikontrolli ei tarkoita heikkoja oikeuksia (olettaa itse asiassa oikeudet vahvemmaksi)

1.2 Perinteinen ratkaisu: auktoriteetti ja vahva kontrolli

-lainsäätäjän ylivalta, parlamentin suvereenisuus, lainsäätäjän itsekontrolli vs. riippumattoman lainkäyttöelimen viimekätinen valta, joko-tai ratkaisut ("no middle ground -doktriini")

-instittuionaalinen auktoriteetti, keskittäminen vain yhdelle orgaanille, normikontrollimallin justifioitavuus

-perustuslain normatiivinen asema vs. instituution tahto

1.3 Uusi ratkaisu: kansainyhteisön malli

-Kanada Charter-dialogi: korkein oikeus toteaa ensin Kanadan parlamentin säätämän lain perustuslainvastaiseksi. Sen jälkeen parlamentti säätää asiasta uuden lain ottaen huomioon korkeimman oikeuden aiemman kannan, minkä jälkeen tuomioistuimet arvioivat parlamentin lain tueksi esittämiä perusteluja jonkin uuden oikeustapauksen yhteydessä.   -> judicial review -doktriinin oikeuttaja

-Uusi-Seelanti: Bill of Rights -Act.

-Iso-Br: Human Rights -Act: tuomioistuin voi antaa yhteensopimattomuusjulistuksen -> lainsäätäjän toimet

1.4 Kansainyhteisön malli ja välipohdinta

-jatkuva keskustelu, vallanjaon ja legitimiteettiongelmien ratkaisu institutionaalisilla rakenneratkaisuilla.

-Vaarana epävakaus ja tapauksittain vaihtelevuus

2. perusoikeudet, demokratia ja tuomioistuimet

2.1 itsepintaiset ongelmat

-perusoikeusperiaatteen ja demokratiaperiaatteen välinen jännite

2.2 oikeuspositivismi, demokratia ja perusoikeudet

-oikeuspositivistisessa mallissa tunnistamissäännön käsittämä oikeuden alue päättyy siinä, missä tuomioistuimen harkintavalta alkaa (tehdään ulko-oikeudellisin perustein)

-Tuori: Perustuslaista suoraan ratkaisunormeja johtavat tuomioistuimet ajautuvat herkästi alueelle, jonka vallanjjako- ja demokratiaperiaatteet osoittavat lainsäätäjälle.

2.3 Dworkin ja vaihtoehto oikeuspositivismille

- oikeutta hakevan intressi olisi ennakoitava lopputulos ja varmuus siitä että lopputulos on oikea ratkaisu (Dworkin yhden oikean ratkaisun teoria)

2.4 valtiosääntöoikeudellinen tuomioistuinvalvonnan kritiikki

-illegitiimiä siirtää moraalisia perusoikeuskysymyksiä kokeva ratkaisuvalta tuomioistuimelle ?? , ristiriita demokratiaperiaatteen kanssa. Tuomioistuinmenettely ei rasita poliittista keskustelua, ei varmista että oikeudet tulisivat paremmin turvatuiksi sen piirissä (against judicial review)
--> konkreettista soveltamista koskeva kiistanalaisuus

-legalisoitumisväite: ennakkopäätökset jne joilla ti luo uutta oikeutta. demokratikritiikki: edustuksellinen valta viedään pois, suppealla tuomarijoukolla ei demokr vastuuuta

2.5 tuomioistuinvalvonnnan kritiikin kritiikki

-vaatimus sulkeistaa kansanvaltaiset menettelyt yksinomaan edustuksellisten instituutioiden puitteisiin? -tulkinta demokratiasta liian kapea

-tuomioistuinkäytäntö suojaa oikeusperiaatteita, osallistuu keskusteluun demokratian sisällöstä




sivulle 110 asti




Tenttiin aikaa tunti, joten loput sivut tiivistettyinä sanoina ja lauseina.





mitä enemmän yhtä periaatetta rajoitetaan sitä tärkeämpänä tulee toisen toteuttamista pitää

kriitikkojen mukaan perusoikeudellisten tulkintojen tulisi välittyä lainsäädännön kautta tuomioistuintyöhön eikä erillisiä PL-etusija tms käytänteitä tarvita.

entä jos lait sinällään eivät tuota selvää vastausta ongelmaan ? (PL-etusija on vastaus esim tähän)

oikeuksien toteutumisen valvonta, ei kai voida todella olettaa että lainsäätäjä kykenisi ottamaan huomioon kaikki erilaiset tilanteet joissa perusoikeusmyönteinen tulkinta voisi tulla sovellettavaksi, ja että lakien soveltaminn aina sinällään johtaisi perusoikeuksien ja PL kannalta parhaaseen lopputulokseen.

demokratian tulkinnanvaraisuus, kapea demokratia ?

demokratian funktio= intressikilpailun tulosten legitimointi ?

Valtiokeskeinen demokratia.

Tuomioistuinkontrolli myös valvonnan kannalta keskeisessä roolissa osana demokratian toteutumista, järjestelmn systeemistä toimivuutta valvova tehtävä, demokraattisuuden ehtojen valvontaa ei pidä jättää demokraattisen elimen itsensä käsiteltäväksi

poliittisen prosessin syrjivä luonne ja vapaata mielipiteenmuodostusta koskevat epäyhdenvertaiset piirteet (esim vähemmistöjen ääni poliittisessa päätöksenteossa ei kuulu, jos poliittisen tahdon eli demokratian edustama elin valvoo kaikkea, huononnetaan oikeuksien toteutumista) --> valvoo demokraattisia menettelyjä ja toteuttaa deliberatiiviseen demokratiaan liittyviä  mielipiteemuodostusprosesseja.

--> tähän asti lukiessani olen jo sitä mieltä, että ei kyllä perustuslakikontrolli kuuluu enenevässä määrin tuomioistuimille, olisihan se nyt järjetöntä jos kokonaan toinen ääripää vallitsisi, esim ei perusoikeusmyönteistä laintulkintaa (mitä haittaakaan tuosta tulkintatavasta voi olla) ?

Sekä demokratia että perusoikeudet edellyttävät sekä demokraattisia ja valtiosäännönmukaisia lainsäädäntömenettelyjä että lakien perustuslainmukaisuuden jälkikäteistä, konkreettista valvontaa. 

perusoikeuksien toteuttamisvastuu, tasapainon mahdollisuutt koskeva ideaali

eurooppalaisen ihmisoikeusjärjestelmän omaksuminen, viittaaminen useammin EIT:hen kuin perustuslakivaliokuntaan

pro & contra -argumentointi näyttäisi osaltaan selittävän ihmisoikeusviittausten määrällistäkin kasvua korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössä. Näin tapahtuvaa osallistumista ihmisoikeuksien sisällöstä käytävään keskusteluun voidaan siten pitää kehittyneen ihmisoikeuskulttuurin tunnusmerkkinä. Siihen kuuluu yhtäältä virheiden tunnustaminen, mutta myös pyrkimys mahdollisimman kokonaisvaltaisiin, punnittuihin ja avoimiin perusteluihin. 

Myös PelVK vaikuttaa välttelevän viittaamista kotimaiseen oikeuskäyntäntöön ihmisoikeustapauksissa, ennemmin EIT

Ratkaisun kontrolloitavuus edellyttää yksinkertaisesti vakuuttavia ja periaatteellisesti johdonmukaisia perusteluja, jotka tässä tapauksessa on pyrittävä kirjoittamaan perustuslain kokonaisuuden eikä siis sen jonkin yksittäisen periaatteen taikka yksittäisen orgaanin aiemman kannan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla 

perusoikeuksien rajoitustesti

yhteinen kieli, normatiivinen vuorovaikutus, keskinäinen arvioitavuss mahdollinen

tulkinnallinen harmonisointi, oikeuksien vöhimmäistaso

kriittinen, kypsä valtiosääntökulttuuri

valtiosääntöperiaatteiden ydinkonfliktit jätetään vaille etukäteisratkaisua ( ei olemassa valtiosääntöperiaatteiden etusijajärjestystä, jos olisi niin mihin se tulisi perustaa ? )

tavoite parantaa perusoikeusnormien konkreettista sovellettavuutta ja tehokkuutta

ilmeisen ristiriidan vaatimus jotta normia voidaan jättää soveltamatta : 

Korotettuine soveltamiskynnyksineen ja perustuslakivaliokunnan kantoihin formaalisti sidottuna säännös näyttäisi korostavan tuomioistuinten pidättyvyyttä ja ennen kaikkea lainsäätäjän poliittisen vapauden laajuutta. 

Ilmeisyysvaatimus vs oikeusturvan toteuttamistehtävä

Millä perusteella todetaan ilmeiseksi ?? Mitä tehdään jos ei olekaan ilmeinen, on olemassa PL ja lain välinen ristiriita ja sovelletaan silti ??

PLmukaisen laintulkinnanperiaatetta voidan pitää etusijaisena verrattuna PL etusijaperiaatteeseen ja ratkaista tapaus näin. (tasapainomalli)

perinteinen kontrollimalli vs. tasapainomalli

alkuperäisen tarkoituksen vastaisesti viimesijaisesti plmukaisuutta määrittävä pl 106 § ilmeisyysvaatimus on käytännössä ratkaissut pl-mukaisuuden kokonaan

Tuori: soveltaminen hätävarana

managerialismi

joustavuus, poikkeuslaki instituutio





Tentistä 4 ja se oli viimeinen tentti tälle keväälle, hyvää kesälomaa kaikille :) Tosin näillä avuilla nelosta ei herunut, koska kysymyksenä Lavapuron kirjasta oli valtiosääntöinen managerialismi, ja kuten voitte pari riviä ylemmäs lukea, olin aiheesta saanut muistiinpanoja jopa 4 sanaa !! 2 muuta kysymystä olivat toinen luennoista ja toinen artikkeleista.

Wacker / Euroopan unionin talous- ja rahaliiton vaikutukset kansalliseen finanssivaltaan

Muistiinpanot sivuista 91-156 ja 180-240

3.4 Euroopan Unionin talousarviotalous

-1970 ensimmäinen budjettisopimus (tullimaksut, tuontimaksut ja jäensvaltioiden maksuosuudet tuloina, nykyään voimassa 2007 neuvoston päätös omien varojen järjestelmästä) -> siirtyminen EU:n omien varojen järjestelmään

- 1975 toinen budjettisopimus parlamentin budjettivaltaa lisättiin, valvontavalta tilintarkastustuomioistuimelle.

- 1988 Delors I -paketti, EY:n varojen lisääminen, Bruttokansantuloon perustuva maksuosuus jäsenmaille.

- Delors II : bruttokansantuloon perustuvan maksuosuuden lisääminen, alv-perustaisen vähentäminen.

- Agenda 2000: mm. kustannuksia aiheuttavan maatalouden liikatuotannon vähentäminen, rakennerahastojen rahoitusmenettelyn yksinkertaistaminen, alv-pohjaisen jäsenmaksun pienentäminen yhä ja bktl -pohjaisen suurentaminen.

- unionin talousarvio rahoitetaan kokonaan yhteisön omin tuloin. (ei kuitenkaan rajoita muiden tulojen saamista ), mainitaan SEUT 311 artiklassa.

-aiemmin yhteisön omat varat luokiteltiin neljään ryhmään, maatalousmaksut, tullimaksut, ALV-maksu osuus ja BKTL-maksuosuus. (nykyään ei enää eroteta maatalous- ja tullimaksut) BKTL-maksuosuuksilla rahoitetaan se osuus, mikä EU:n budejtista jää täyttämättä kolmen ensimmäisen

- tullimaksuissa jäsenvaltiot toimivat vain perintäviranomaisina ja saavat kantopalkkiota 25 %.

-Huom !! BKT ei sama kuin BKTL (omistusperusteinen suure joka kuvaa valtion pysyvien asukkaiden saamaa tuotannollisen toiminnan arvoa)

- julkisen talouden alijäämää arvioidaan sen sijaan suhteessa BKT.hen.

-Iso-Britannia neuvotellut itselleen pienemmät ALV-maksut, koska siellä alv-pohja niin suuri että jäsenmaksu nousisi kohtuuttoman suureksi. On myös perusteltu sillä, että ei hyödy unionin maataloustuista samalla tavoin, perustelu on kuitenkin ongelmallinen.

-2007 päätöksellä myönnetään alennuksia myös Itävallalle, Saksalle, Alankomaille ja Ruotsille sekä BKTL maksualennuksia Alankomaille ja Ruotsille.

-EU:n muut tulot ovat virkamiesten palkoista perittävät tuloverovastikkeet, komission ja EU-tuomioistuimen määräämät sakot ja maksut sekä erilaiset korot ja myyntituotot

-EU:n talousarviota ei voida rahoittaa lainanotolla, tulojen ja menojen oltava tasapainossa, myös yhteisön elimiltä kieleetty lainanotto (vrt. esim Suomen PL mukainen talousarvion tasapainoperiaate ei kiellä lainanottoa, vain määrärahojen kattamisvaatimus). Komissio voi kuitenkin talousarvion ulkopuolella tehdä tiettyjä lainanottotoimenpiteitä.

-Talousarvion  menot: pakolliset ja ei-pakolliset. (verrattavissa Suomen lakisääteisiin eli sidottuihin menoihin ja vapaisiin eli harkinnanvaraisiin menoihin) - jako vaikuttaa budjettivallan jakautumiseen neuvoston ja parlamentin kesken (ei-pakollisista menoista parlamentti saa itsenäisesti päättää)  --> Lissabonin sopimuksen voimaantulo poistaa jaottelun.

- suurimmat menot: maatalousmenot ja rakennetoimet

-2006 rakennerahastoasetus taloudelliseen ja sosiaaliseen koheesioon tähtäävät tavoitteet: a) lähentymisvelvoite b) alueellinen kilpailukyky ja työllisyys c) Euroopam alueellinen yhteistyö

- tavoiteohjelmat rahoitetaan rakennerahastojen kautta, mutta rakennerahastot eivät ole budjetin ulkopuolisia rahastoja vaan menot on kirjattava talousarvioon

-Aloiteoikeus talousarvion laadintaan komissiolla, joka kokoaa elinten menoistaan laatimat arviot. Komission neuvoston ja parlamentin epäviralliset neuvottelut, komission alustava talousarvioesitys. Neuvosto hyväksyy määräenemmistöllä, toimittaa Euroopan parlamentille. Parlamentin I käsittely, muutokset ei-pakollisiin menoihin, muutosehdotukset koskien pakollisia menoja, voi hyäksyä talouarvioesityksen jo I käsittelyssä, mikäli muutoksia ja muutosehdotuksia ei tehdä. Mikäli neuvosto ei muuta mitään parlamentin muutosta-> hyväksytään talousarvio. Jos ei hyväksytä annetaan parlamentille toiseen käsittelyyn. Ei voida enää vaikuttaa pakollisiin menoihin. Ei-pakollisten menojen osalta voi tehdä neuvoston esityksestä poikkeavan päätöksen. (jäsenten enemmistö ja 3/5 annetuista äänistä)

-Parlamentti voi jäsentensä enemmistöllä ja 2/3 äänistä hylätä koko talousarvioesityksen ja pyytää että sille annetaan uusi esitys, edellyttää tärkeitä syitä mutta käytännössä poliittinen toimenpide.

-Lissabonin sopimuksella parlamentin rooli vahvistuu (kun menojen luokitus pakollisiin ja ei-pakollisiin poistuu + voi vahvistaa talousarvioesityksen vastoin ministerineuvoston kantaa 3/5 äänistä + jäsenten enemmistö), myös sovittelukomitea mikäli neuvoston ja parlamentin kesken ei vallitsisi yhteisymmärrystä.

-Talousarvion sisäinen valvonta: komissio (talousarvion toimeenpanovalta), ulkoinen valvonta: tilintarkastustuomioistuin (laaja tiedonsaantioikeus)

3.5 Talous- ja rahaliitto osana unionia

- valuuttakäärme -> Euroopan valuuttajärjestelmä (1979) -> maininta talous- ja rahaliitosta Euroopan yhtenäisasiakirjassa (1986)

-EMU:n makrotaloudellisia vaikutuksia: jäsenvaltiot luopuvat kokonaisedun nimissä omasta valuuttakurssi- ja rahapolitiikastaan.

-Maastricht 2 art: talous- ja rahaliiton johon lopulta sisältyy yhtenäisvaluutta.

-Johtavat periaatteet: vakaa hintataso, terve julkistalous ja rahatalous sekä kestävä maksutase.

-EMU 3 vaihetta:  1) pääomanliikkeiden vapauttaminen, rahapoliittinen yhteistyö. 2) pääomanliikkeiden vapauttaminen jäsenvaltioiden ja toisten valtioiden välillä 3) eurovaluutta

-finanssipolitiikka: vaikutetaan julkisen talouden tuloihin ja menoihin. Rahapolitiikka: toimet joilla keskuspankit säätelevät rahan määrää taloudessa.

-finanssipoltiikka säilytetty kansallisella tasolla, rahapolitiikka keskitetty Euroopan keskuspankkijärjestelmälle. (EKP plus kansalliset keskuspankit)

-lähentymiskriteerit koskevat sekä rahapoliittisia tunnuslukuja (inflaation hallinta, valuuttakurssien ja korkotason vakaus) että finanssipoliittisia kriteereitä (liiallisen alijäämän välttäminen)

-lähentymiskriteerit: 1) hintavakauden kestävyys 2) julkistalouden kestävä rahoitusasema 3) valuuttakurssin vakaus 4) pitkän aikavälin korkokantojen taso

-Iso-Br ja Tanska eivät kuulu EMU:n, ei myösköön ruotsi (ei täyttänyt edellytyksiä + poliittinen tahto puuttui )

-EKPJ:n perustehtävät: 1) yhteisön rahapoltiikan määritteleminen ja toteuttaminen 2) valuuttamarkkinatoimien suorittaminen 3) jäsenvaltioiden virallisten valuuttavarantojen hallussapito ja hoito 4) maksujärjestelmien moitteettoman toiminnan edistäminen

-Suomen pankkia koskee julkisen rahoituksen kielto, ei saa antaa lainaa julkisyhteisöille. Riippumattomuus. (vrt. eduskunnan takuulla ja hoidossa - klausuuli)

-budjettipoltiikka osa finanssipolitiikkaa (finanssipolitiikan harjoittaminen talousarvion välityksellä)

-finanssipolitiikka jaettua päätösvaltaa

-finanssi- ja budjettipolitiikkaa jäsenvaltioissa säännellään kahden järjestelmän kautta: 1) EY:n perustamissop. 98-99 art järjestelmä(talouspolitiikan yhteensovittaminen ja monenvälinen valvonta) 2) 100-104 art. budjettikuri, julkistalouden alijäämien ja liian suuren julkisen velan välttäminen)

-Suomen liittyessä EU:hun oli olemassa primäärioikeuden säännökset siitä, että talous- ja rahaliitto tulisi olemaan osa Euroopan unionia.

- Pyrkiminen lähentymis eli konvergenssikriteerien täyttämiseen oli EU-oik. velvoite joka sitoi jäsenvaltiota. Tulee erottaa kysymyksestä oliko velvollisuus osallistua EMU:n kolmenteen vaiheeseen  (asiakirjoista on johdettavissa myös tätä tukeva tulkinta).

-Osallistuminen EMU:n kolmenteen vaiheeseen toteutettiin valtioneuvoston tiedonannolla, hyväksyttiin eduskunnassa 1998. (poliittisen tuen hankkiminen, mutta eduskunnan päätöstä ei olisi tiukan valtiosääntöjuridisesti tulkiten enää edes edellytetty -> oli jo muodollisesti hyväksytty liityttäesse EU:hun)


4: FINANSSIPOLITIIKAN SÄÄNTELY TALOUS-JA RAHALIITOSSA

4.1 Julkisen Talouden kurinalaisuus talous- ja rahaliitossa

-kyse ei vain poliittisista ja aatteellisista taloudellisista tavoitteista vaan myös juridisista normeista.

-budjettikuri: julkisen sektorin keskuspankkirahoituksen kielto, etuoikeutetun rahoituksen kielto (julkistalouden etuoikeudet rahoituslaitoksissa), no bail out -periaate (kielto ottaa kannettavaksi toisen jäsenmaan velkaa tai vastuita), velvollisuus välttää julkisen talouden alijäämiä.

-99 art mukainen monenvälinen valvonta avointa yhteistyötä (soft law suuntainen sääntely), 104 art mukainen liiallisia alijäämiä koskeva menettely suljettua yhteistyötä (kovempaa oikeutta).

-Vakaus- ja kasvusopimus: EUrooppaneuvoston päätöslauselma sekä kaksi neuvoston asetusta (julkisten talouksien valvonta ja yhteensovittaminen sekä liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn tehostaminen)

-2004 kriisi kun Saksa ja Ranska eivät täyttäneet vaatimuksia.

-keskipitkön aikavälin tavoitteet, lähentymisohjelmat, vakausohjelmat, jäsenvaltioiden velvollisuus toimittaa taloudentilaa koskevia tietoja

- neuvoston ennakkovaroitus jäsenvaltiolle sopeuttamistoimien toteuttamiseksi, suositus välittömien oikaisutoimien toteuttamiseksi (voidaan julkistaa), komission varoitus

4.2 jäsenvaltion velvollisuus välttää liiallista julkisen talouden alijäämää

- korkein sallittu alijäämä 3% BKT:stä, kokonaisvelka 60% ( ei tieteellistä perustetta, mielivaltaiset)

-yhden maan velkataso voi vaikuttaa muidenkin maiden korkotasoon jne.

-Perustamissop 104 art alijäämä termin sisällön selvittäminen on semanttinen tulkintaongelma. (moniselitteisyys: mitä rahoituslajeja alijäämää laskettaessa otetaan huomioon)

-alijäämä = julkisyhteisön nettoluotonotto, julkisen sektorin vuotuinen velanotto (ei siis vain valtion budjettitalouden velanotto)

-poikkeuksellinen ja väliaikainen viitearvon ylitys sallittua (johtuu epätavallisesta tapahtumasta joka ei jäsenvaltion hallittavissa)

-menettelyt viitearvon ylityksissä: komission kertomus-> talous- ja rahoituskomitean lausunto-> neuvosto päättää määräenemmistöllä onko olemassa liiallinen alijäämä + suositus jäsenvaltiolle tilanteen lopettamiseksi -> vaatimus + määräajat jäsemvaltiolla

-sanktiointi koskee vain yhteiseen rahaa osallistuvia jäsenvaltioita.

-jäsenvaltioille määrättäviä haittaseuraamuksia: -vaatimus julkistaa neuvoston täsmentämät lisätiedot, Eur investointipankin lainoituspolitiikan tarkistaminen koskien jäsenvaltiota, koroton talletus jäsenvaltiolta, sakko

-voidaan myös tehostaa jos ei oikaista tai kumota kun alijäämä oikaistu

- neuvosto tekee sanktiointia koskevat päätökset 2/3 enemmistöllä.

-jäsenvaltiota kohtaan ei voida siltikään nostaa kannetta alijäämien perusteella.

4.3 Vakaussäännösten soveltaminen

-Ranskan ja Saksan tapauksissa komissio nosti kanteen neuvostoa vastaan alijäämämenettelyn osalta.

--> Tuomioistuin kumosi neuvoston tekemät päätelmät joilla se oli keskeuttäny alijäämämenettelyn Ranskan ja Saksan osalta ja oli antanut jäsenmaille uusia suosituksia ilman komission aloitetta.

->> tilanne poliittisesti ja oikeudellisesti hankala jos neuvostossa ei saavuteta määräenemmistöä

-Kreikka 2005 ja Saksa 2006 vaatimukseen asti. Irlanti ylijäämäinen-> erikoinen suositus seuraavan vuoden budejtin korjaamisesta (ylikuumentumisvaara))